Lääketieteellisiä artikkeleita raudanpuutteesta
LÄÄKETIETEELLISIÄ LÄHDEVIITTEITÄ RAUDANPUUTTEESTA ITSEÄSI TAI LÄÄKÄRIKÄYNTIÄ VARTEN
Itselleni parantumisen kannalta facebookin vertaustukiryhmät ovat olleet hyvin tärkeitä:
• Kilpirauhanen ja kokonaisvaltainen hoito – ryhmä facebookissa
• Lisämunuainen ja kokonaisvaltainen hoito –ryhmä facebookissa
• Raudanpuute –ryhmä facebookissa
Suosittelen liittymään siihen ryhmään, joka koskee oireitasi tai sairauttasi. Saat on line –tietoa hyvistä ja huonoista kokemuksista kyseisen asian hoidossa. Pystyt varautumaan, varsinkin hankaliin tilanteisiin. Usein ryhmissä jaetaan vaikuttamishaluisten asiantuntijoiden yhteystietoja -> pääset nopeammin eteenpäin hoitopolullasi.
On samalla tiedostettava, että ryhmissä on ‘mattimeikäläisiä’, jotka kertovat kokemuksistaan, lisäksi jakavat tietoa, joka ei välttämättä pidä paikkaansa vaikka sen takia, että muistaa väärin.
Vieläkö sinä tai läheisesi kärsitte raudanpuutteen selvittelytyön ja hoidon keskellä? Kiitos netin, tietoa on paljon saatavilla ja voimme itsekin hahmottaa terveystilannettamme monista eri lähteistä. Sinua tai läheistäsi voi auttaa alla olevat artikkelit tai tiedot, jotka löydät google scholar (tiedehaku) – hakutoiminnolla.
Jos tarvitsemme lääkärin apua tervehtymiseemme (aina terveellinen ruoka, ravintolisät, lepääminen eivät palauta terveyttämme, olen itse tästä esimerkki), emme voi vedota facebookin ryhmiin, vaan on oltava ’kättä pidempää’. Esittelen tässä blogissa uusimmat tieteelliset / lääketieteelliset julkaisut, joita voit tarvittaessa käyttää terveydenhuollossa, jos raudanpuute (ilman anemiaa) ei kyseisessä yksikössä ole vielä tuttu asia.
1) Keväällä julkaistiin Lääkärilehdessä usean yliopistosairaalaan hematologien yhteinen, tärkeä kirjoitus raudanpuutteesta. Artikkeli kuvailee raudanpuutteisen hoitopolun selkeästi.
Ebeling, Freja & Sinisalo, Marjatta & Säily, Marjaana & Widenius, Tom & Kuittinen, Taru & Itälä-Remes, Maija & Remes, Kari : Raudanpuute ilman anemiaa.
ð Voit lukea raudanpuutteen hoitopolun tästä artikkelista
2) Juha Ropponen on tehnyt opinnäytetyön (LL) lääketieteellisessä tiedekunnassa Itä-Suomen yliopistossa 2017 aiheesta: ”Elimistön rauta ja primaaripäänsäryt: populaatiotutkimus itäsuomalaisessa väestönosassa”. Johtopäätöksenä todetaan, että jos kehossa on rautaa varastossa, se mahdollisesti suojaa päänsäryltä. Otos oli isohko.
ð Jos sinulla on jatkuvaa päänsärkyä/migreeniä, poissulje raudanpuutteen mahdollisuus
3) Aurora Keskinen on tehnyt Pro Gradu –tutkielman Helsingin yliopistossa, lääketieteellisessä tiedekunnassa 2017 aiheesta ”Raskaudenaikaisen raudanpuuteanemian hoito suonensisäisellä rautalisällä”. ”Raudanpuuteanemialla on todettu yhteys äitien ja lasten kuolleisuuteen, vastasyntyneen matalampaan syntymäpainoon, ennenaikaiseen synnytykseen sekä suurentuneeseen riskiin leikkaukselliselle synnytykselle. Lisäksi raskaudenaikainen anemia saattaa lisätä riskiä lapsen anemialle vuoden ikään saakka.”
ð Jos olet/läheisesi on raskaana, huolehdi, että raskaudenaikainen anemiasi hoidetaan asianmukaisesti.
4) Lohi, Olli & Arola, Mikko ja Rajantie, Jukka: kirjoittavat aiheesta ”Lapsen raudanpuuteanemia” –artikkelissaan Potilaan Lääkärilehdessä 2014. Artikkelissa on paljon tärkeää informaatiota, muun muassa, että raudanpuute vaikuttaa haitallisesti sikiön hermosolujen kehittymiseen, aivojen välittäjäaineiden muodostumiseen ja hermojen myelinisaatioon. Raudanpuuteanemia voi näkyä myös neurologisessa kehityksessä, koulunkäynnissä ja jopa aikuisiän hyvinvoinnissa.
ð Suhtaudu vakavasti sekä äidin että lapsen raudanpuuteanemiaan, vaikka terveydenhuoltohenkilöstö ei niin tekisi.
5) Raudanpuutteelle eikä raudanpuuteanemialle ei ole KÄYPÄ HOITO –suosituksia, joka selittänee osaksi epätasaisesti tarjotun laadukkaan hoidon raudanpuutteisille. Runsaille kuukautisille on kuitenkin KÄYPÄ HOITO –suositus (2018), jossa ohjataan seuraamaan naisilta, joilla on runsaat kuukautiset, PVK (perusverenkuva, punasolu’tutkimus’) ja trombosyytit sekä plasman ferritiini sekä transferriinin reseptori –tutkimus.
ð Jos sinulla on runsaat kuukautiset, sinun tulee saada ferritiinitutkimus KÄYPÄ HOITO –suosituksiin nojaten.
6) Viitearvot eivät tarkoita tavoite-arvoa ja lisäksi viitearvot voivat olla harhaanjohtavia. Timo Takala lääketieteen toteaa tämän väitöskirjassaan ”Piilevä raudanpuute vääristää transferriinireseptoritutkimuksen viitearvoja” (2017). Tutkimuksiin on valittu ’terveitä’ kansalaisia. Moni itsensä terveeksi tunteva ei olekaan terve, vaan esim. raudanpuutteinen, ja tällöin viitearvot venyvät leveämmiksi, kuin mitä kuuluisi olla.
ð Viitearvo ei tarkoita aina normaalia, tavoiteltavaa tai optimaalista arvoa
7) Lepistö, Mikael & Lampio, Anna & Polo, Päivi kirjoittavat Suomen Lääkärilehdessä (2017) artikkelissaan ”Raskaus ja levottomat jalat –oireyhtymä” seuraavaa: ”Mikäli potilaan rautavarastot ovat vähäiset ferritiinillä mitattuna (S-ferritiini alle 75 ug/l), ensisijainen hoito on korvaushoito suun kautta otettavalla rautavalmisteella (ferrorauta 100-200 mg/ vrk C-vitamiiniin yhdistettynä) ja foolihapolla (0.4 – 1 mg/ vrk).”
ð Jos sinulla tai läheiselläsi on levottomat jalat, poissulje raudanpuutteen mahdollisuus ja/tai hoida tilaa rautalisällä.
8) Pienemmätkin rauta-annokset voivat riittää! 15 mg, 50 mg tai 150 mg / vrk kahden kuukauden ajan nostavat yhtä tehokkaasti hemoglobiinin ja ferritiinin. Pienemmillä annoksilla on yleensä vähemmän haittavaikutuksia. Tällainen tieto löytyy amerikkalaisesta lääketieteellisestä julkaisusta (The American Journal of Medicine 2005; 118, 1142-1147: ”Are we giving too much iron? Low-dose iron therapy is effective inoctogenarians” (E Rimon, N Kagansky, M Kagansky, L Mechnick, T Mashiah, M Namir, S Levy).
ð Voit kokeilla rautatankkausta erilaisilla pitoisuuksilla. Tarkista valitsemasi keinon vaikuttavuus verikokeilla noin 3 kuukauden välein
9) Annostelu joka toinen päivä optimoi raudan imeytymisen. Tutkimuksessa annettiin rautaa 60 mg/ pv kahden viikon ajan vs. 60 mg/ joka toinen päivä neljän viikon ajan. (Lancet Haematology, 2017. Iron absorbtion from ora liron supplements given on consecutive versus alternate days and as single morning doses versus twice-daily split dosing in iron-depleted women: tow ope-label, randomised controlled trials. N U Stoffel, C I Cercamondi, G Brittenham, C Zeder, A J Geurts-Moespot, D W Swinkels, D Moretti, M B Zimmermann.
ð Jos otat rautaa vain joka toinen päivä, on se joidenkin tutkimuspotilaiden kohdalla ollut tehokas ferritiinitason nostokeino
